maanantai 6. toukokuuta 2013

Ne kuuluisat viimeset sanat...

...Että ei oo ontunu. No eilen sit alko taasen ontumaan, ja paniikki tsekkaus Vethaussin sivuille ja sattu olemaan just yksi aika tälle päivälle vapaana. Sinne sit huristeltiin ja ell ensin palpoi jalan ja selvästi polvea aristi. Sitten pentu untenmaille ja kuvauksiin. Hirveästi sieltä ei sikäli uutta että polvesta se vika taas löytyi. Mutta nyt kuvissa näkyi selkeämmin kohta, jossa sääriluun harjanteen kasvulinja on painunut kasaan. Lepoa siis jatkellaan ja tulehduskipulääkettä nyt parisen viikkoa. Tuon pitäisi parantua, jos ei ole esim. polven kierukkaa vahingoittanut ja toivotaan niin. Lääkäri sanoi, että sikäli tälli tullut hyvästä kohtaa, ettei ole ristisiteet vahingoittuneet vaan kasvulinja nimenomaan painunut taakse.

Tokokurssi saadaan nyt unohtaa tai mennään sitten parille viimeselle kerralle, kyllä harmittaa kun olisi päässyt huippu kouluttajan kurssille:( Ja nyt voin jo sanoo, että Miisa kiertää kaukaa kaikki aksa esteet tämän kesän ajan, sillä en halua että loukkaa itseään pahemmin, vaikka tämä ei kyllä agility kentältä peräisin oleva vamma olekkaan. Sitä keretään sitten tekemään kun koira on kasvunsa kasvanut! Keskitytään tokoon ja ehkä paimennus hommiin. Näillä mennään taas seuraavat viikot.

Helmi on saanut jo muutaman kerran juoksennella irti,  kun haava mennyt hyvin kiinni. Ja voi sitä ralliriemua kun se tuossa pellolla irrotteli. Lähti se sitten kans jänisjahtiin ja näin sellasen voltin että huhhei... Siis se pupu parka kompastu?? ja heitti ilmassa ihan kaamean voltin ja luulin että siltä jo on henki pois. Mutta ilosesti lähti maahan tömpsähdettyään matkaa jatkamaan onnellinen ajokoira perässä. Ei se Helmi kaukana käynyt, pupunen sai siis jatkaa matkaansa rauhassa...:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti