Jospa nyt alotetaan Miisasta, jonka kanssa tehtiin taas ell keikkaa Hattulaan pari viikkoa sitten. Takapäällä alko oudosti hyppimään ja varomaan jalkaa. Käytiin samana iltana vielä pienet vesikävelyt Turussa, jonka jälkeen koira oli selkeästi parempi. Seuraavalla viikolla siis klinikalle ja siellä ensin juoksutin sitä ortopedille ja molemmat jalat taivuteltiin hereillä sekä unessa. Oikea polvi kuvien perusteella ok, molemmissa lonkissa hieman löysyyttä, mikä aiheuttaa sinne kipua koiran tehdessä rajuja liikkeitä. Reilu viikko vietettiin taas hiljaisempaa eloa, ja nyt saa ja pitää koiran liikkua ja tehdä kaikkea ihan normaalisti jotta saadaan takaosaan hyvät lihakset. Parit koulutukset jouduin jättämään harmittavasti väliin, mutta onneksi tulee uusiakin.
Seuraaminen otettiin tässä taas uudelleen sairasloman aikana treeniin, ja se on yllätys yllätys parantunut kun on muistanut treeniä. Erityisen ylpeä olen meidän vasemmalle käännöksistä ja siitä että koira osaa nyt käyttää takapäätään paremmin täyskäännöksissä.
Helmin kanssa oltiin viime torstaina Jaakkolan Tiinan opissa omalla kentällä. Koira oli hyvä mutta ohjaaja....!!!! Ei taas osannu ohjata paria estettä laisinkaan, ja niinkun Tiina sano niin Helmi ei anna kyllä mitään anteeksi vaan menee satavarmasti sinne mihin mä sen ohjaan. Paitsi...jos on kontakti ja putken suu vierekkäin, niin kontaktille sitä ei saa :D Tämä siis treenilistalle ja nuo kontaktit edelleen, ohjaajaa tainnu taas laiskottaa. Muuten tykkäsin Helmin työskentelystä ja jaksoi hyvin vaikka hinkattiin tuota MINUN ongelmakohtaa jonkun aikaa, niin ei heittäny pyyhettä kehään ollenkaan. Kattelin jo salaa vähän starttejakin sille, mutta nyt ei oikein löydy sopivia, tai sitten olen just töissä niinä v.loppuina. Nyt olisi parina seuraavana viikkona Taija Salokanteleen koulutukset Salossa, ja katsotaan nyt miten koira toimii, josko sen tässä ensi kuussa uskaltaisi koemielessä ilmottaa.
Tänään oltiin Heinolassa näyttelemässä, tuloksena ERI 1 SA:lla, mutta PN kehässä ei menestystä. Tuomarina oli joku itämaan ihme ja olikin sellainen ihme että oksat pois. Sormellaan ei koiriin koskenut, ja tahti oli sellainen, että 40 dalmista oli n. 2 tuntiin arvosteltu + PU & PN luokat sekä kasvattajaluokat. Kilpailuluokat juostiin pareittain ikäänkuin mätsäreissä ja tuntui että vähän kaikki oli pihalla mitä tapahtuu :D Ensi kuussa olisi vielä Vantaalla näytelmät, ja luulen että tänä vuonna ei moneen enää mennäkkään.
Huomenna suunnataan Raisioon Miisan kanssa Herpolan Niinan käsittelyyn, kun itsellä kävi pieni ajatuskatko tuossa edellis viikolla. Olin merkinnyt kalenteriin Piiran ajan torstaille, vaan aika olikin ollut keskiviikkona...tulipa yksi Halikon reissu ajeltua sitten turhan takia... Onneksi saatiin nopealla ajalla fyssari aikaa tilalle.