... omalta osalta se meni aika pitkälti töissä ja ihan siihen joulurauha tunnetilaan ei tällä erää taas päästy... nooh ensi vuonna uusi yritys :) Koiratkin piteli sitten joulutaukoa, kun ei yksinkertaisesti ehtinyt ja jaksanut treenata, saivat juosta kuraisilla pelloilla vesisateessa. Eilen treenailtiin sitten pitkästä aikaa Forssassa Minnan ja Anskun kanssa, ja tuli taas sellainen olo, että taidan lopettaa koko koiraharrastuksen ja vaihtaa vaikka postimerkkeilyyn.. Miisa ei pystynyt keskittymään ollenkaan, kun näki aksaavan koiran ja kerran se sit pääs irti... Ei se tappelumielessä kai mennyt, mutta lähti ihan kuin saaliille, onneksi ei mitään sattunut, mutta tällaisia tilanteita ei sais tulla! Koiran tulisi pysyä tilanteessa kuin tilanteessa hallinnassa, mutta agility on nyt liian suuri häiriö tälle otukselle.Nyt on siis sovittava ja onneksi jo sovittuna treenejä, että mennään vaan olemaan ja hengailemaan kun toiset aksaa. Koirahan ei ole agilityä mennyt kuin muutaman hassun kerran, ja tuntuu että se repeää liitoksistaan kun näkee vauhdin hurmaa. No ehkä me vielä jatketaan harjoituksia!
Oli siellä pari hyvääkin juttua, ruutu merkin kautta ookoo alustalle sekä tunnari tosi hyvä. Tunnarissa ei arponut ollenkaan vaan otti oman haisteltuaan. Tänään sitten vesisateessa seuraamista, tunnari, jääviä ja hyppyä. Helmiltä on kynsi haljennut, ja maanantaina varmaan ell keikkaa pukkaa, ei se sitä onnu, mutta luulen että kynsi täytyy poistaa että se lähtee siitä paranemaan :(
lauantai 28. joulukuuta 2013
torstai 19. joulukuuta 2013
Fyssarilla ja tokoillen
Viikko sitten Helmi ja Miisa pääsi Kotin Tanjan hoitoon. Mitään maata mullistavaa ei löytynyt, pieniä jumeja siellä täällä, mutta muuten tyttöset hyvässä kunnossa. Meillä oli ajat heti aamusta, ja seuraavan kerran kyllä tuo ikiliikkuja hierotaan joskus iltamyöhään...ei meinannut pieneen päähän mahtua, että miksi heti yöunien jälkeen pitää taas maata rauhassa :) Helmi nautti sitten senkin edestä, reporankana se makoili ja nautiskeli joka minuutista.
Meillä piti olla viime viikonloppuna aksakisatkin, mutta koira loukkasi vähän jalkaansa, joten ne jäi harmittavasti väliin. Torstai olikin ohjelmaa täynnä, aamusta hypättiin Minnan kyytiin ja suunnisteltiin kohti Sipoota Jessica Svanljungin yksärille. Aikaa oli roimasti, meitä oli kolme ja aikaa kaksi tuntia. Kyllä taas palattiin maan pinnalle rytisten ja nyt on paljon treenilistalla. Tehtiin noutoa,tunnaria,seuraamista,luoksetuloa ja hyppyä. Yksin on niin helppo touhuilla.... ja mennä metsään monessa asiassa. No luojan lykky meillä on kevät tokontäyteistä elämää, joten elätellään toiveita että kesän korvalla ollaan jo fiksumpia :D Illalla ajeltiin Vapun luokse hoitamaan korvienväliä, siellä aiheena kisäjännitys. Tuli taas oivalluksia ja ajatuksia siitä, kuinka voi itse kaikkeen vaikuttaa :D
Eilen käytiin treenailemassa Loimaan hallissa, ja hienosti Miisa pystyi keskittymään häiriössä ja uudessa hallissa (halleissa tämä ei ole montaakaan kertaa käynyt)... no pari kertaa oli ihan pakko käydä moikkaamassa serkkupoikaa tai sen lelua, mutta muuten keskittyminen ihan ok. Tehtiin lyhyttä seuraamista ja naksuttelua kontaktista, tätä myös peilin edessä. Oi jospa olis oma iso peili.. :) Noutoa, tunnaria, ruutua, jääviä ja lyhyt paikka makuu... Kerettiinkin paljon vajaassa tunnissa. Tunnari oli tosi kiva, se on ollut täällä kotonakin ulkona tehtynä nyt hyvä... paitsi tänään sisätreeneissa matolla. Luulen että kaikki hajut täällä sekotti hieman sitä. Sit piilottelin yhtä lehtien ja minkä ties riepujen alle.
Tänään kaks superhienoo noutoa, joista toinen "kisanomainen" ja mun mielestä suuuper hyvä. Ei ajatustakaan kapulalla leikkimisestä tai kyttäämisestä. Siihen oli hyvä lopettaa. Parempi tehdä vähän ja onnistua kun liikaa ja epäonnistua :))
Meillä piti olla viime viikonloppuna aksakisatkin, mutta koira loukkasi vähän jalkaansa, joten ne jäi harmittavasti väliin. Torstai olikin ohjelmaa täynnä, aamusta hypättiin Minnan kyytiin ja suunnisteltiin kohti Sipoota Jessica Svanljungin yksärille. Aikaa oli roimasti, meitä oli kolme ja aikaa kaksi tuntia. Kyllä taas palattiin maan pinnalle rytisten ja nyt on paljon treenilistalla. Tehtiin noutoa,tunnaria,seuraamista,luoksetuloa ja hyppyä. Yksin on niin helppo touhuilla.... ja mennä metsään monessa asiassa. No luojan lykky meillä on kevät tokontäyteistä elämää, joten elätellään toiveita että kesän korvalla ollaan jo fiksumpia :D Illalla ajeltiin Vapun luokse hoitamaan korvienväliä, siellä aiheena kisäjännitys. Tuli taas oivalluksia ja ajatuksia siitä, kuinka voi itse kaikkeen vaikuttaa :D
Eilen käytiin treenailemassa Loimaan hallissa, ja hienosti Miisa pystyi keskittymään häiriössä ja uudessa hallissa (halleissa tämä ei ole montaakaan kertaa käynyt)... no pari kertaa oli ihan pakko käydä moikkaamassa serkkupoikaa tai sen lelua, mutta muuten keskittyminen ihan ok. Tehtiin lyhyttä seuraamista ja naksuttelua kontaktista, tätä myös peilin edessä. Oi jospa olis oma iso peili.. :) Noutoa, tunnaria, ruutua, jääviä ja lyhyt paikka makuu... Kerettiinkin paljon vajaassa tunnissa. Tunnari oli tosi kiva, se on ollut täällä kotonakin ulkona tehtynä nyt hyvä... paitsi tänään sisätreeneissa matolla. Luulen että kaikki hajut täällä sekotti hieman sitä. Sit piilottelin yhtä lehtien ja minkä ties riepujen alle.
Tänään kaks superhienoo noutoa, joista toinen "kisanomainen" ja mun mielestä suuuper hyvä. Ei ajatustakaan kapulalla leikkimisestä tai kyttäämisestä. Siihen oli hyvä lopettaa. Parempi tehdä vähän ja onnistua kun liikaa ja epäonnistua :))
tiistai 3. joulukuuta 2013
Annoin pikkusormen, se vei koko käden...
Nimittäin paimennus!!! Viime viikolla treenattiin vielä ulkona ja tänään ekaa kertaa sisällä. viime viikosta jäi vähän "hampaankoloon", kun koira ei oikein ollut kuulolla ja maahanmenoja/pysähtymisiä ei uskonut sitten ollenkaan. Tänään tahti oli jo toinen ja vaikka oltiin pienemmässä tilassa, niin koira ei kuumunut ollenkaan niin paljon kun muutamilla viime kerroilla. Maahan menot oli jo aika kivoja, kerran se ämpylöi vastaan ja ihan piti karjaista niin lujaa että oikein kurkkuun teki pahaa :D Katseltiin Uuno serkun ja Minnan menoa, ja toivon mukaan Miisa otti edes hieman heistä oppia!!! On se kivaa ja koira nauttii!
Viime viikolla tokoiltiin kotosalla ja torstaina käytiin Tuulian mölliratakurssilla. Oli kiva ja kinkkinen 24 esteen rata, jossa oli paljon putkia, Aa,puomi ja kepit. Tuuliakin nauroi, että kyllä sillä vauhtia piisaa eikä ihan kaikkien jalkoihin kyllä jäädäkään. Ihan kelpo suoritus, koko rataa ei edes yritetty vääntää, muutamaa kohtaa koitettiin eri tekniikoilla ja putken ja Aan erottelua piti pari kertaa ottaa ( putken suut oli aan ylösmenon sivuilla, ja silloin kun piti mennä putkeen, se meni aalle ja toisin päin.). Tämä olikin viimeinen kerta tällä erää, kun loppukuun treeniin en pääse Venlan joulujuhlan vuoksi.
Miisan kanssa tehty seuruuta patukka kainalossa, ja ehkä se alkaa jo hieman seuraamiselta näyttää. Kaukojen jumppaa tehty sisällä, m-s ja i-s vaihdot hyviä ja takajalat kestää paikallaan. Tunnari edistyy edistymistään ja nyt ollaan saatu jo mooonta onnistumista ja oma sieltä löytyy. Kapuloille menee nyt rauhallisemmassa mielentilassa, kun tietää mitä siellä täytyy tehdä. Paljon on treenattavaa, mutta olen nyt saanut hieman suunnitelmallisuutta hommaan ja treenataan näitä liikkeitä nyt pääasiassa joulukuu.
Viikonloppuna lähdetään sit Suvin ja Leevin kanssa kisailemaan Vantaalle aksaa :)
Viime viikolla tokoiltiin kotosalla ja torstaina käytiin Tuulian mölliratakurssilla. Oli kiva ja kinkkinen 24 esteen rata, jossa oli paljon putkia, Aa,puomi ja kepit. Tuuliakin nauroi, että kyllä sillä vauhtia piisaa eikä ihan kaikkien jalkoihin kyllä jäädäkään. Ihan kelpo suoritus, koko rataa ei edes yritetty vääntää, muutamaa kohtaa koitettiin eri tekniikoilla ja putken ja Aan erottelua piti pari kertaa ottaa ( putken suut oli aan ylösmenon sivuilla, ja silloin kun piti mennä putkeen, se meni aalle ja toisin päin.). Tämä olikin viimeinen kerta tällä erää, kun loppukuun treeniin en pääse Venlan joulujuhlan vuoksi.
Miisan kanssa tehty seuruuta patukka kainalossa, ja ehkä se alkaa jo hieman seuraamiselta näyttää. Kaukojen jumppaa tehty sisällä, m-s ja i-s vaihdot hyviä ja takajalat kestää paikallaan. Tunnari edistyy edistymistään ja nyt ollaan saatu jo mooonta onnistumista ja oma sieltä löytyy. Kapuloille menee nyt rauhallisemmassa mielentilassa, kun tietää mitä siellä täytyy tehdä. Paljon on treenattavaa, mutta olen nyt saanut hieman suunnitelmallisuutta hommaan ja treenataan näitä liikkeitä nyt pääasiassa joulukuu.
Viikonloppuna lähdetään sit Suvin ja Leevin kanssa kisailemaan Vantaalle aksaa :)
maanantai 25. marraskuuta 2013
Vesitystautia(ko)?
Vihdoin ja viimein on saatu edes hiukan pakkasta ja kuuraa maahan. Vielä viimeviikolla sai jatkuvasti pestä tuota karvaisinta eläintä, kun se pihalla kävi. Pellot täynnä rapaa ja ulkoilun jälkeen koirat oli myös sen näköisiä... Toivotaan, että saatais nyt nauttia näistä keleistä.
Miisa on EHKÄ oivaltanut tunnarin, saatiin muutamana päivä hienot onnistumiset ja sen jälkeen ei oo uskallettukkaa treenata :) Tai no nyt ei ole vain yksinkertaisesti ehtinyt, mutta huomenna taas jatkellaan harjoituksia. Noudot ja kapulan pito alkaa myös vihdoista viimein sujua, ja voin sitä sivulla kapula suussa rauhassa "kiusata" nakin kanssa ja kapula kestää tiukasti hampaiden välissä.
Viime lauantaina oltiin Aneten opissa Salossa, ja molemmat koirat pääsi aksaamaan. Helmin kanssa tehtiin hyvän mielen treenit, kun kisat oli sitten sunnuntaina. Treenit meni kivasti, rata oli meille sopiva ja pääsi vähän revittelemään. Saatiin kotiläksyjä, ja nyt tarttis ottaa kamera ja alkaa kuvailemaan ja lähettää jännittäviä videopätkiä Anetelle :D.. Miisan kanssa tehtiin 4-5 esteen sarjaa, jossa hyppyjä ja putki. Varsin viksu pentunen ja se ehkä RRRRakastaa agilityä. Anette treenas sitten kontaktin alastuloja A:lla ja tehtiin me pieni opetusvideokin taitavasta koirasta ekaa kertaa kontaktilla. Muutaman palkkauksen jälkeen se tarjosi jo hienosti oikeaa paikkaa. Nyt mä vaan toivon, että se muistaa sen ja kas, kontaktit on valmiit! Olispa tämä näin helppoa!!
Sunnuntaina lähdettiin sitten Lempäälään aksa kisoihin. Olin ilmoittanut Helmin kahdelle radalle. Jännitti aikas paljon, itellä taitaa olla kisataukoa takana 8-9 kk. Ekana oli hyppis, joka oli profiililtaan aikas simppeli. No toiselle esteelle meidän nollahaaveet jäi, kun hypyn jälkeen oli kepit ja en jättäny koiralle tarpeeksi tilaa ja se meni keppien väärälle puolelle, siitä vitonen. Loppu rata me nautiskeltiin ja olipa pilkulla vauhtia. Sekin taitaa rakastaa aksaa!! Sitä on aika helppo ohjailla ja se toimii ja menee tasan sinne mihin mä ohjaan eikä sävellä omiaan. Seran kanssa kun oli aina epävarmaa, ja sai pelätä sen näkevän jotakin kiinostavampaa. Meillä oli ihan hyvä etenemäkin 4,10m/s, ja kepeilläkin meni hetki ennenkuin sain sen oikealle puolelle. Sijoitus oli 6 ja osanottajia taisi olla vaivaiset 45 :o
Aksaradalle menin jo rennommin mielin, ja siinä jäin miettimään A:n jälkeistä elämää... otin riskin ja ajattelin että koira irtoaa putkeen, jolloin olisin päässyt seuraavan esteen taa jo ottamaan vastaan ja ohjaamaan kepit huolellisemmin. No just nyt se ei irronnut vaan pyörähti ja mielestäni tuosta se vitonen oli hiukan kyseenalainen... Mutta sitten olin jo auttamatta kepeillä myöhässä ja siitä toinen vitska. Mutta meille oli kuin voitto, koira nautti, mä nautin ja meillä oli superkivaa. Seuraavat kemut onkin jo katsottuna ja kisakuumehan siitä sitten iski.
Seran kanssa on juostu eläinlääkärissa sen juomisen ja pissavaivojen takia, ja koira on tutkittu melkeimpä kirsusta hännänpäähän. On otettu kokeita,röntgeniä ja ultraa. Ainoa mitä löytyi, oli struviitti kiteet ja nyt syödään liuotusruokaa. Aloitetaan vielä yksi ihmisille tarkoitettu lääke kokeiluun ja testataan saadaanko apua, ja onko kyseessä diabetes insipidus eli vesitystauti. Oivoi, täytyy taas olla onnellinen, että koirilla on vakuutukset, eipä olis muuten ollu varaa taas kaikkia näitä tutkituttaa..! Tässä taudista pätkä ihmisten puolelta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01011
Käytiin me viikolla Vappu Alatalon luona ilman koiria kaveriporukalla, ja nyt tarttis miettiä omaa henkistä valmentautumista. Kolmen kerran sessio ollaan sieltä varattu ja paljon tuli jo nyt mietittävää... ja niitä ihania läksyjä!
Miisa on EHKÄ oivaltanut tunnarin, saatiin muutamana päivä hienot onnistumiset ja sen jälkeen ei oo uskallettukkaa treenata :) Tai no nyt ei ole vain yksinkertaisesti ehtinyt, mutta huomenna taas jatkellaan harjoituksia. Noudot ja kapulan pito alkaa myös vihdoista viimein sujua, ja voin sitä sivulla kapula suussa rauhassa "kiusata" nakin kanssa ja kapula kestää tiukasti hampaiden välissä.
Viime lauantaina oltiin Aneten opissa Salossa, ja molemmat koirat pääsi aksaamaan. Helmin kanssa tehtiin hyvän mielen treenit, kun kisat oli sitten sunnuntaina. Treenit meni kivasti, rata oli meille sopiva ja pääsi vähän revittelemään. Saatiin kotiläksyjä, ja nyt tarttis ottaa kamera ja alkaa kuvailemaan ja lähettää jännittäviä videopätkiä Anetelle :D.. Miisan kanssa tehtiin 4-5 esteen sarjaa, jossa hyppyjä ja putki. Varsin viksu pentunen ja se ehkä RRRRakastaa agilityä. Anette treenas sitten kontaktin alastuloja A:lla ja tehtiin me pieni opetusvideokin taitavasta koirasta ekaa kertaa kontaktilla. Muutaman palkkauksen jälkeen se tarjosi jo hienosti oikeaa paikkaa. Nyt mä vaan toivon, että se muistaa sen ja kas, kontaktit on valmiit! Olispa tämä näin helppoa!!
Sunnuntaina lähdettiin sitten Lempäälään aksa kisoihin. Olin ilmoittanut Helmin kahdelle radalle. Jännitti aikas paljon, itellä taitaa olla kisataukoa takana 8-9 kk. Ekana oli hyppis, joka oli profiililtaan aikas simppeli. No toiselle esteelle meidän nollahaaveet jäi, kun hypyn jälkeen oli kepit ja en jättäny koiralle tarpeeksi tilaa ja se meni keppien väärälle puolelle, siitä vitonen. Loppu rata me nautiskeltiin ja olipa pilkulla vauhtia. Sekin taitaa rakastaa aksaa!! Sitä on aika helppo ohjailla ja se toimii ja menee tasan sinne mihin mä ohjaan eikä sävellä omiaan. Seran kanssa kun oli aina epävarmaa, ja sai pelätä sen näkevän jotakin kiinostavampaa. Meillä oli ihan hyvä etenemäkin 4,10m/s, ja kepeilläkin meni hetki ennenkuin sain sen oikealle puolelle. Sijoitus oli 6 ja osanottajia taisi olla vaivaiset 45 :o
Aksaradalle menin jo rennommin mielin, ja siinä jäin miettimään A:n jälkeistä elämää... otin riskin ja ajattelin että koira irtoaa putkeen, jolloin olisin päässyt seuraavan esteen taa jo ottamaan vastaan ja ohjaamaan kepit huolellisemmin. No just nyt se ei irronnut vaan pyörähti ja mielestäni tuosta se vitonen oli hiukan kyseenalainen... Mutta sitten olin jo auttamatta kepeillä myöhässä ja siitä toinen vitska. Mutta meille oli kuin voitto, koira nautti, mä nautin ja meillä oli superkivaa. Seuraavat kemut onkin jo katsottuna ja kisakuumehan siitä sitten iski.
Seran kanssa on juostu eläinlääkärissa sen juomisen ja pissavaivojen takia, ja koira on tutkittu melkeimpä kirsusta hännänpäähän. On otettu kokeita,röntgeniä ja ultraa. Ainoa mitä löytyi, oli struviitti kiteet ja nyt syödään liuotusruokaa. Aloitetaan vielä yksi ihmisille tarkoitettu lääke kokeiluun ja testataan saadaanko apua, ja onko kyseessä diabetes insipidus eli vesitystauti. Oivoi, täytyy taas olla onnellinen, että koirilla on vakuutukset, eipä olis muuten ollu varaa taas kaikkia näitä tutkituttaa..! Tässä taudista pätkä ihmisten puolelta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01011
Käytiin me viikolla Vappu Alatalon luona ilman koiria kaveriporukalla, ja nyt tarttis miettiä omaa henkistä valmentautumista. Kolmen kerran sessio ollaan sieltä varattu ja paljon tuli jo nyt mietittävää... ja niitä ihania läksyjä!
lauantai 2. marraskuuta 2013
Häiriöö vol 2, vol 3 etc...
Miisan kanssa jatkettu häiriö treenejä uusien ja vanhojen tuttujen kanssa, ajatuksena se että koira pysyy mun mukana autolta asti vaikka muut treenailee. Jokioisilla ollaan pariin otteeseen käyty ja kehitystä on selvästi ilmassa. Nyt alkoi jo kestämään muiden vinkupallot ja koirien juoksemiset ympärillä, kun me hengailtiin kävellä pitkin poikin. Ja se asenne, millä se pari kertaa koitti livahtaa kattomaan muita kavereita, oli jo ihan eri, kun tässä taannoin aikasemmin...pientä nöyryyttä oli siis ilmassa eikä menny ihan soitellen sotaan!!
Ollaanhan me taas tehty, lähes joka päivä jotain hömpöttelyä. Ruutua ollaan tehty merkin kautta, ja palattu kosketusalustalle. Se nimittäin alkoi vaanimaan ja kyttäämään ruutuun mennessä jo pallopalkkaa ja tällä saatiin hommaa toimimaan. Kiitos tarkkasilmäisten kamujen :)
Tunnarilaudan sai lainaan, kun olin jo ihan toivoni menettänyt, että kuinka mä sen opetan kun ei oikein ottanu tuulta alleen. Nyt työstetty tehokuurina sitä, ja toivoa on että se pieni lamppu alkaa pikku hiljaa syttymään tuolla koiran pääkopassa. Ekalla kerrallahan se koitti nostaa kaikki kiinnikin olevat ylös, mutta ei se sentään koko hökötystä mulle tuonut :) Seuraava päivä meni jo paremmin ja nyt eilen kun tehtiin niin oma löytyi ja haistelikin jo ihan kivasti. Siis mahkuja on, että se sen vielä hoksaa :D :D!!! Saatiin lisäksi varasuunnitelma B, jos tämä ei nyt jostain syystä toimi!
Seuraaminen on ollut ittelle se kauhuliike, ja melkein jo ehdin jo Miisankin kanssa lannistua. Mutta kun salama kirkkaalta taivaalta, sille tuli joku oivallus mitä kuuluu tehdä. Ihan sairaan hienoja seuraamispätkiä on tehty nyt viime päivinä, ja kättä saan pitää nyt ihan missä vaan, ei se sitä seuraa!!!JESS!! No toki paikka välillä vähän edistää, ja sitä täytyy nyt vaan treenata. Mutta ajatus tärkein ja että saadaan motivaatio pysymään hyvänä.
Ja Helmin kanssa tein ihan hupi mielessä kanssa tunnaria, ja mitä se teki. Haisteli kapuloita ja noukkas oman kapulan ja toi mulle!! Olin mä ihan ällikällä päähän lyöty, mutta hetken mietinnän jälkeen totesin, että miks se olis muita koittanutkaan, kun ei niillä ole mitään merkitystä sille. Dalmis (ainakaan nämä) ei tee töitä yhtään enempää kuin on tarvis, joten miks se olis turhaan niitä "vieraita" kapuloita halunnutkaan kannella. Totesin, että kyllä tollaselle duracel bc:lle opetus on vaikeampaa, kun se rakastaa hakemista ja tuomista ja ennen kuin sen saa ajattelemaan ja tajuamaan mistä on kyse.
Helmin kanssa noukittiin Minna ja Unski viime lauantaina Somerolta kyytiin ja mentiin Salon koirahallille aksailemaan Taija Salokanteleen oppiin. No meillähän tyssäsi jo ekaan esteeseen, kun koira jätettiin aika kauas kahden suorassa linjassa olevan esteen taa... no Helmi tuli mun omia jälkiä luokse ja kiersi kauniisti kaikki!! No päästiinhän me kuitenkin tuosta sit jatkamaan ja ihan kivat treenit. Pimeitä putkikulmia ja päällejuoksuja täytyis treeniä. Jospa me päästäis siellä Loimaalla nyt talven aikana treenailemaan, kun muuten on talvi ajan treenaukset aika vähillä.
Torstaina käytiin Turussa mölliratakurssilla, ja meno oli jo aivan toista kuin viikonloppuna. Koira teki hyvin kontaktit, ja kepitkin alkoi avokulmasta menemään ihan kivasti. Pitkä rata, tehtiin osissa ja otettiin muutamaa kohtaa uudelleen, kun ohjaajalla oli niin laho pää, että ratakin unohtui :p
Miisan kanssa oltiin keskiviikkona paimentamassa ja voi kai jo sanoa, että molemmat ollaan nyt syttyneitä hommaan :) Miisa pääsi isolle laitumelle noin 20 lampaan sekaan. Olin hiukka kauhuissani ajatuksesta...mutta ihan turhaan. Koira oli kuin eri siitä, kun oltiin viimeksi pienessä aitauksessa. Muutaman kerran sain muistuttaa, ettei lähde kiertämään laumaa mun takaa, mutta sen jälkeen pysyi kivasti lauman takana. Ja kertaakaan ei koittanut jahdata lampaita entiseen malliin. Nyt harjoitellaan maahan menoja paremmin kotona paimennuskäskyllä. Mutta olipa kivaa ja talvella tullaan varmasti käymään, kun sisälläkin pääsee treenaamaan.
Sera on aiheuttanut pientä päänvaivaa ja käytiin lääkäri reissulla viime viikolla. Nyt antibioottia ja kipulääkettä ja katsellaan alkaisko ne jo pikkuhiljaa auttamaan.
Ollaanhan me taas tehty, lähes joka päivä jotain hömpöttelyä. Ruutua ollaan tehty merkin kautta, ja palattu kosketusalustalle. Se nimittäin alkoi vaanimaan ja kyttäämään ruutuun mennessä jo pallopalkkaa ja tällä saatiin hommaa toimimaan. Kiitos tarkkasilmäisten kamujen :)
Tunnarilaudan sai lainaan, kun olin jo ihan toivoni menettänyt, että kuinka mä sen opetan kun ei oikein ottanu tuulta alleen. Nyt työstetty tehokuurina sitä, ja toivoa on että se pieni lamppu alkaa pikku hiljaa syttymään tuolla koiran pääkopassa. Ekalla kerrallahan se koitti nostaa kaikki kiinnikin olevat ylös, mutta ei se sentään koko hökötystä mulle tuonut :) Seuraava päivä meni jo paremmin ja nyt eilen kun tehtiin niin oma löytyi ja haistelikin jo ihan kivasti. Siis mahkuja on, että se sen vielä hoksaa :D :D!!! Saatiin lisäksi varasuunnitelma B, jos tämä ei nyt jostain syystä toimi!
Seuraaminen on ollut ittelle se kauhuliike, ja melkein jo ehdin jo Miisankin kanssa lannistua. Mutta kun salama kirkkaalta taivaalta, sille tuli joku oivallus mitä kuuluu tehdä. Ihan sairaan hienoja seuraamispätkiä on tehty nyt viime päivinä, ja kättä saan pitää nyt ihan missä vaan, ei se sitä seuraa!!!JESS!! No toki paikka välillä vähän edistää, ja sitä täytyy nyt vaan treenata. Mutta ajatus tärkein ja että saadaan motivaatio pysymään hyvänä.
Ja Helmin kanssa tein ihan hupi mielessä kanssa tunnaria, ja mitä se teki. Haisteli kapuloita ja noukkas oman kapulan ja toi mulle!! Olin mä ihan ällikällä päähän lyöty, mutta hetken mietinnän jälkeen totesin, että miks se olis muita koittanutkaan, kun ei niillä ole mitään merkitystä sille. Dalmis (ainakaan nämä) ei tee töitä yhtään enempää kuin on tarvis, joten miks se olis turhaan niitä "vieraita" kapuloita halunnutkaan kannella. Totesin, että kyllä tollaselle duracel bc:lle opetus on vaikeampaa, kun se rakastaa hakemista ja tuomista ja ennen kuin sen saa ajattelemaan ja tajuamaan mistä on kyse.
Helmin kanssa noukittiin Minna ja Unski viime lauantaina Somerolta kyytiin ja mentiin Salon koirahallille aksailemaan Taija Salokanteleen oppiin. No meillähän tyssäsi jo ekaan esteeseen, kun koira jätettiin aika kauas kahden suorassa linjassa olevan esteen taa... no Helmi tuli mun omia jälkiä luokse ja kiersi kauniisti kaikki!! No päästiinhän me kuitenkin tuosta sit jatkamaan ja ihan kivat treenit. Pimeitä putkikulmia ja päällejuoksuja täytyis treeniä. Jospa me päästäis siellä Loimaalla nyt talven aikana treenailemaan, kun muuten on talvi ajan treenaukset aika vähillä.
Torstaina käytiin Turussa mölliratakurssilla, ja meno oli jo aivan toista kuin viikonloppuna. Koira teki hyvin kontaktit, ja kepitkin alkoi avokulmasta menemään ihan kivasti. Pitkä rata, tehtiin osissa ja otettiin muutamaa kohtaa uudelleen, kun ohjaajalla oli niin laho pää, että ratakin unohtui :p
Miisan kanssa oltiin keskiviikkona paimentamassa ja voi kai jo sanoa, että molemmat ollaan nyt syttyneitä hommaan :) Miisa pääsi isolle laitumelle noin 20 lampaan sekaan. Olin hiukka kauhuissani ajatuksesta...mutta ihan turhaan. Koira oli kuin eri siitä, kun oltiin viimeksi pienessä aitauksessa. Muutaman kerran sain muistuttaa, ettei lähde kiertämään laumaa mun takaa, mutta sen jälkeen pysyi kivasti lauman takana. Ja kertaakaan ei koittanut jahdata lampaita entiseen malliin. Nyt harjoitellaan maahan menoja paremmin kotona paimennuskäskyllä. Mutta olipa kivaa ja talvella tullaan varmasti käymään, kun sisälläkin pääsee treenaamaan.
Sera on aiheuttanut pientä päänvaivaa ja käytiin lääkäri reissulla viime viikolla. Nyt antibioottia ja kipulääkettä ja katsellaan alkaisko ne jo pikkuhiljaa auttamaan.
tiistai 15. lokakuuta 2013
Tuulosta, fyssaria ja tokoa
Viime päivityksestä unohtui kokonaan meidän näytelmät Tuuloksessa reilun viikon takaa. Helmi oli viimeistä kertaa nuorten luokassa ja ne sertit meiltä puuttuu edelleen... Kyllä me jo oikeesti oltais edes se yks kai ansaittu mutta niin monesti ne on mennyt läheltä. No tuttuun tapaan taas Eri 2 SA, luokassa oli muistaakseni 4 koiraa (oli myöskin jo sertivoittajia jotka jäi meidän taakse). Tuomari tykkäsi kyllä, juoksutti meitä kovasti, mutta Helmuska on ollu hieman hoikassa kunnossa vaikka ruokaa on lisätty jo pitkin syksyä. Taitaa tuo pieni bc pirulainen juoksuttaa sitä niin kovasti, että läskit lähtee :D
Perjantaina tokoiltiin ja vähän aksattiin kentällä Minna ja Tiian kanssa. Helmi teki kontakteja ja pientä hyppyrallia. Keinu oli hyvä nyt, edes ensimmäisellä kerralla ei tullut lentokeinua mikä on ollut enemmän tapa kuin vahinko.. Miisuskan kanssa tehtiin ruutua kupille ja lelulle, mitkä ookoot. Häiriötä ottaa vaan toisista jonkun verran, kun treenattiin kaikki yhtä aikaa. Karkas pariin otteeseen röyhkeästi Kodan luo ja tehtiin sitten treeniä, jossa Tiia ja Minna olivat "ilkeitä" ja ajoivat koiran pois, jos meni lähelle. Muutaman yrityksen jälkeen kesti jo aika kivasti mun lähellä, vaikka mieli olis tehny hirveesti ottaa jalat alle. Tahtoo tuo kaveri pikkasen kuumua, kun näkee toisten aksaavan, vaikka Miisa ei paljoa ole päässyt tekemäänkään niin veri vetää kovasti myös siihen hommaan. Maltti harjoituksia siis muitten treenatessa.
Sunnuntaina Tanja Kotti tuli hoitamaan koiria Jokioisille, ja vein Miisan käsittelyyn. Oikean taakajalan lonkka-polvi-kinner linja aika lukossa, mutta se saatiin hyvin auki. Tämä nyt on varmaan se kohta mitä siltä saa jatkossa aina hoitaa, sen verran heikompi se jalka vaan on. Rangassa pieniä kireyksiä, ei mitään suurempaa. Koira on vaan kuulemma aika tukkoinen, joten ruuan vaihdolla koitetaan saada aineenvaihdunta paremmin toimimaan.
Tänään tokoiltiin kotipihassa, ruutua ensin kupille, sitten lelulle ja lopuksi tyhjään ruutuun. Nämä oli huippu hyviä ja otettiin ruutu kokonaisena liikkeenä kaksi kertaa ja oli ihan PRO!! Hyvä ja nopea stoppi samoiten maahanmeno, sivulle tulossa autoin reippaasti kädellä koska näitä ei olla paljoa tehty. Täytyy tehdä tuota ruutua nyt paljon myös pentuversiolla eli suoralle palkalle, koska on kiertänyt välillä ensimmäisen tötsän ikään kuin menisi merkille. Tänään ei ollut taas semmoisesta tietoakaan. Tehtiin vielä merkkiä, seuraamista ja hyppyä.
Helmin kanssa treenattiin kontaktien alastuloja laatikolla, ja aika hyvin kestää liikehäiriöt nyt. Hömpöttelymielessä vähän tokoiltiin, seuraamista ja hyppyä. Jospa ne nyt sitten aktivoiduttais tuon aksan suhteen, kesä menty vähän puoliteholla. Koiralla ainakin innostusta riittäis :)
Perjantaina tokoiltiin ja vähän aksattiin kentällä Minna ja Tiian kanssa. Helmi teki kontakteja ja pientä hyppyrallia. Keinu oli hyvä nyt, edes ensimmäisellä kerralla ei tullut lentokeinua mikä on ollut enemmän tapa kuin vahinko.. Miisuskan kanssa tehtiin ruutua kupille ja lelulle, mitkä ookoot. Häiriötä ottaa vaan toisista jonkun verran, kun treenattiin kaikki yhtä aikaa. Karkas pariin otteeseen röyhkeästi Kodan luo ja tehtiin sitten treeniä, jossa Tiia ja Minna olivat "ilkeitä" ja ajoivat koiran pois, jos meni lähelle. Muutaman yrityksen jälkeen kesti jo aika kivasti mun lähellä, vaikka mieli olis tehny hirveesti ottaa jalat alle. Tahtoo tuo kaveri pikkasen kuumua, kun näkee toisten aksaavan, vaikka Miisa ei paljoa ole päässyt tekemäänkään niin veri vetää kovasti myös siihen hommaan. Maltti harjoituksia siis muitten treenatessa.
Sunnuntaina Tanja Kotti tuli hoitamaan koiria Jokioisille, ja vein Miisan käsittelyyn. Oikean taakajalan lonkka-polvi-kinner linja aika lukossa, mutta se saatiin hyvin auki. Tämä nyt on varmaan se kohta mitä siltä saa jatkossa aina hoitaa, sen verran heikompi se jalka vaan on. Rangassa pieniä kireyksiä, ei mitään suurempaa. Koira on vaan kuulemma aika tukkoinen, joten ruuan vaihdolla koitetaan saada aineenvaihdunta paremmin toimimaan.
Tänään tokoiltiin kotipihassa, ruutua ensin kupille, sitten lelulle ja lopuksi tyhjään ruutuun. Nämä oli huippu hyviä ja otettiin ruutu kokonaisena liikkeenä kaksi kertaa ja oli ihan PRO!! Hyvä ja nopea stoppi samoiten maahanmeno, sivulle tulossa autoin reippaasti kädellä koska näitä ei olla paljoa tehty. Täytyy tehdä tuota ruutua nyt paljon myös pentuversiolla eli suoralle palkalle, koska on kiertänyt välillä ensimmäisen tötsän ikään kuin menisi merkille. Tänään ei ollut taas semmoisesta tietoakaan. Tehtiin vielä merkkiä, seuraamista ja hyppyä.
Helmin kanssa treenattiin kontaktien alastuloja laatikolla, ja aika hyvin kestää liikehäiriöt nyt. Hömpöttelymielessä vähän tokoiltiin, seuraamista ja hyppyä. Jospa ne nyt sitten aktivoiduttais tuon aksan suhteen, kesä menty vähän puoliteholla. Koiralla ainakin innostusta riittäis :)
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Tok tok tokoa :)
Tuorlassa käytiin Lentsun luona tokopäivää viettämässä syyskuun lopussa. Koko päivä oli varattu tokoilulle ja onneksi sää suosi kun ulkona oltiin. Miisan kanssa otin noudon ja kaukojen ongelmat puitaviksi. Seisomaan nousu on ollut eniten ongelmana, kun heti jos ottaa hieman välimatkaa niin koira liikkuu eteenpäin. Siihen löytyi ratkaisuksi pallojumi, ja kas koira kesti hienosti paikoillaan. Noudoissa Miisa on alkanut tekemään kapulan kyttäämistä palautusvaiheessa, kun tiputtaa kapulan. Se pitää sitä täysin pilkkanaan ja niin se näytti hyvät tapansa jälleen. Kapulan pudotus pari metriä ennen minua ja siihen jäi vaanimaan. Otettiin sitten apuohjaajan avulla niin, että otin pitkän välimatkan ja toinen lähetti Miisan ja antoi kapulan lähtövaiheessa suuhun ja palkaki sai juosta lelulle. Näitä vauhtinoutoja nyt jatketaan piiitkään ja hartaasti, että saadaan tuo mielikuva kyttäämisestä pois.
Tässä parit kuvat, kuvannut Sirpa Saari:
Tuon "pupun" tarkoitus olisi saada meidän m-i tekniikka oikeaksi, kun Miisa nousee etujalat "kerimällä" ylös.
Tänään tehtiin tuossa "omalla" tokokentällä kaikkia alo luokan liikkeitä. Siis eihän meillä mitään kenttää ole, mutta ihana iso lähes tasainen nurmialue talon ja tallin välissä, jossa mahtuu tekemään vaikka mitä (ainakin kaikki tokoliikkeet:) ) Ja saisi siihen tehtyä mukavan kokoisen aksakentänkin itseään varten...
Liikkeestä maahan meno hyvä, seisomisessa tarvitsee vielä pienen käsiavun kun muuten valahtaa maahan. Seuraaminen paikoitellen ihan jees käsiavulla, luoksetulo ok ja hypyn loppu vielä hieman kesken. Tehtiin hypyn loppu osaa naksutellen, että malttaisi seisoa kaikki tassut paikoillaan. Otettiin vielä lopuksi seisomista häiriköitynä, kun meinaa kääntyä perään. Muutamat naksuttelut siinä ja se kestikin sitten hienosti kävelyn ohi ja kiertämisen takakautta sivulle. Lopuksi sateelta suojassa tuossa hallissa pään pitoa maassa, joka meinaa olla vähän vaikeeta. Koko lössi pääs kunnon lenkille, aamulla Seran ja Helmin kanssa täällä Levän teitä tunnin verran ja Miisan kanssa mentiin Ypäjä cityyn lenkkeilemään.
Muutto on siis saatu tehtyä ja suurin osa tavaroista alkaa olla paikoillaan, paitsi verhot, osa lampuista ym. ym., mutta laitellaan ajan kanssa. Koirat sai myös pihalle tarhan, josta iso kiitos isukille, joka sen pääasiassa naputteli. Eihän nuo dalmikset näillä keleillä siinä pitkään viihdy, mutta saavat edes vähän jalotella, silloin kun ei lenkille pääse tai ehdi.
Tässä parit kuvat, kuvannut Sirpa Saari:
 |
| Tehtiin me vähän temppujakin, tässä pupu:) |
Tuon "pupun" tarkoitus olisi saada meidän m-i tekniikka oikeaksi, kun Miisa nousee etujalat "kerimällä" ylös.
Tänään tehtiin tuossa "omalla" tokokentällä kaikkia alo luokan liikkeitä. Siis eihän meillä mitään kenttää ole, mutta ihana iso lähes tasainen nurmialue talon ja tallin välissä, jossa mahtuu tekemään vaikka mitä (ainakin kaikki tokoliikkeet:) ) Ja saisi siihen tehtyä mukavan kokoisen aksakentänkin itseään varten...
Liikkeestä maahan meno hyvä, seisomisessa tarvitsee vielä pienen käsiavun kun muuten valahtaa maahan. Seuraaminen paikoitellen ihan jees käsiavulla, luoksetulo ok ja hypyn loppu vielä hieman kesken. Tehtiin hypyn loppu osaa naksutellen, että malttaisi seisoa kaikki tassut paikoillaan. Otettiin vielä lopuksi seisomista häiriköitynä, kun meinaa kääntyä perään. Muutamat naksuttelut siinä ja se kestikin sitten hienosti kävelyn ohi ja kiertämisen takakautta sivulle. Lopuksi sateelta suojassa tuossa hallissa pään pitoa maassa, joka meinaa olla vähän vaikeeta. Koko lössi pääs kunnon lenkille, aamulla Seran ja Helmin kanssa täällä Levän teitä tunnin verran ja Miisan kanssa mentiin Ypäjä cityyn lenkkeilemään.
Muutto on siis saatu tehtyä ja suurin osa tavaroista alkaa olla paikoillaan, paitsi verhot, osa lampuista ym. ym., mutta laitellaan ajan kanssa. Koirat sai myös pihalle tarhan, josta iso kiitos isukille, joka sen pääasiassa naputteli. Eihän nuo dalmikset näillä keleillä siinä pitkään viihdy, mutta saavat edes vähän jalotella, silloin kun ei lenkille pääse tai ehdi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)