Fyssaria, odottelua ja kisoja

Viime kuussa Helmi ja Miisa pääsi Tanjan käsittelyyn, kun hän saapui tänne Jokioisille meidän onneksi :) Miisalla vasen puoli kropasta jumissa sekä takaosassa pientä jumitusta. Helmi pääsi myös ennen mahdollista mammalomaa hierottavaksi, koko koira oli kauttaaltaan hieman jähmeä ei kuitenkaan pahempia jumeja löytynyt. Viime tekstissä kirjoittelin täysin epäonnistuneesta tokoringin näyttökokeesta, mutta samana iltana tuli viesti, että mukana ollaan :) Tämä oli kyllä suuri ihmetys, sillä siellä ei kyllä näytetty minkäänlaista osaamista... no kaippa ne näki pienen toivon pilkahduksen.

Viikolla 21 tiistaina käytiin Minnan kanssa Jessican luona treenailemassa, ja eipä ainakaan treeni olosuhteet voisi paremmat olla. Iso nurmikenttä meren rannalla :D Tehtiin kehääntuloja, mitkä meille helskatun vaikeita, mutta pienellä muistutuksella ja toistoilla ne alkoi jo hieman edes näyttämään siltä kuin pitäisi. Tehtiin myös seuraamista ja noutoa. Serkukset pääsi myös pulahtamaan meriveteen pienen kioskin pihasta, tämmösiä retkiä hyvässä säässä voisi tehdä useemminkin. Lauantaina oli Forssan Palveluskoirien kentällä kouluttamassa Vuokko Malk Hollolasta. Jatkettiin vähän siitä mihin Jessicalla jäätiin, eli häiriötä perusasennossa ja seuraamisessa. Ja taas huomasi kuinka on jäänyt niin monet asiat tekemättä/ huomaamatta. Vuokko houkutteli nameilla ja palloilla Miisaa perusasennosta, ja näistä päästiin hyvin huomauttelemaan. Mutta hienosti alkoi kontraamaan ja alkoi ymmärtää jutun juonen. Hyvät treenit oli molemmat!!

Helatorstaina hyppäsi Tiian ja Kodan kyytiin ja ajeltiin Renkoon tokokisoihin. Onneksi ihan koko päivää ei satanut ja siellä oli yleisön onneksi myös teltta :)
I tulos, 170p oli saaliina. Kaikki muu ihan ok, paitsi möhlin jäävistä seisomisen. Äänen paino ratkaisi tässä ja nollillehan se meni. Sillä sekunnilla kun käsky annoin, niin tajusin asian. Seuraaminen oli nyt tosi kivaa, paitsi pieni jännitysmomentti saatiin, kun liikkuri seuruutti suoraan Tiia kohti kehän laidalle jossa hän kuvasi meidän suoritusta. No pienellä niiauksella siitä selvittiin :D Laisi kysyi kokeen jälkeen koiran ikää, ja sanoi sen olevan erittäin erittäin hyvällä mallilla!!! Ainakin muistan, mitä en tee seuraavassa kokeessa...

Tänään oltiin nuorten koirien ringin koulutuksessa Oripäässä, jossa meitä koutsasi Oili Huotari. Otin aiheeksi noudon, ja onneksi otin. Ollaanhan me noudettu ja sitä treenattu, mutta unohdettu treenata pitoa. Tehtiin hyviä harjoituksia, ja pikku puucee oli ihmeissään, että mitä se mamma nyt tekee kun  häntä nokasta kiinni pitelee...HEH, tyytyi kohtaloonsa ja valitsi loppujen lopuksi napakan hyvän pidon! Viksu eläin :D
Oili tykkäsi kovasti Miisasta, ja kehui kuinka hyvin se vastaa treeniin!
Loppuun tehtiin isossa ryhmässä häiriö harjoituksia, ja niissä Miisa menee kyllä lankaan, muiden käskytyksiä kuuntelee liikaa. Liian vähän näitä tehty! Loistava koulutus ja tykkäsin Oilin napakasta tyylistä kouluttaa!

Helmin kanssa odotellaan, odotellaan ja odotellaan...  Vajaan kahden viikon päästä olisi ultra. Jotenkin musta se on saanut jonkinmoista muotoa kroppaansa, vaikka en tiedä onko se käytännössä vielä näin aikaisin mahdollista.. Ruokamäärää en ainakaan tietoisesti ole nostanut ja liikuttu on entiseen malliin. Taaimmaiset nisät ovat aavistuksen verran turvonneet, mutta eihän tässä auta kuin odotella. Muuten se on hellyydenkipeä oma itsensä ja käytöksessä en ole huomannut muutoksia.

Paimennuspäivää, ALO 1 ja onnistunut astutus :)

On taas aikaa vierähtänyt viime päivityksistä, mutta onpahan nyt mitä kirjoittaa. Mennään heti tärkeimpään, eli Helmi aloitti vapun kunniaksi juoksunsa ja tällä viikolla päästiin vierailulle komean Roopen luo. Roope oli juuri niin hieno kuin muistelinkin sen olevan, ja luonteeltaan se on herrasmies. Maanantain visiitti ei tuottanut tulosta, mutta keskiviikkona oli jo tahti toinen. Nyt pidellään sormet ja varpaat ristissä josko Helmi pääsisi jatkamaan Moppekerhon sukujuuria. Sikäli vielä jännä juttu, kun Helmin emälinjalta oli meidän ihka eka dalmis Roope, josta valitettavasti jouduimme luopumaan jo nuorena.

Keskiviikko oli jo kohtalaisen kiire muutenkin, kun aamuvuoro piti töissä hoitaa, koiran astutus heti töiden jäkeen ja illasta oli vielä tokokoe Miisan kanssa Forssassa. Alo luokassa oli 5 koiraa ja jännitys oli kyllä huipussaan. Tässä pieni kisaraportti:

Luoksepäästävyys 10: Hyppäsi Stenin syliin :D
Paikkamakuu 10: Jäi rauhallisesti, hieman vinoon. Heitti lonkalle jossain vaiheessa.
Seuraaminen hihnassa 9: Tämä tuntui kyllä paljon huonommalta numerollisesti. Kontakti tippui useaan kertaan.
Seuraaminen vapaana 9: Hieman parempaa kuin hihnaseuruu. Ahdistaa kovasti liikkurin liikkeet!!!
Liikkeestä maahan 9: Ehkä hieman hidas maahanmeno, muuten hyvä.
Luoksetulo 10: :D
Liikkeestä seiso 10: Pysähtyi hyvin ja tarkkaavainen paikallaan!
Hyppy 8: Ekalla käskyllä jäi "kiinni" liikuriin, annoin toisen ja loppu ok.
Kokonaisvaikutus 10!!!

Eli 188p, I tulos, KP ja sija 2/5. 

Äitienpäivää vietimme Miisan kanssa Somerolla paimennellen. Tavoitteena oli asentaa koiraan rauhalliset lähdöt ja liikkuminen. Ja sehän näytti ihan oikealta paimenkoiralta ja teki töitä tosi kivasti. Yhtään ei pidä nyt antaa sen sooloilla ja kikkailla, mitä se välillä koittaa tehdä. Kolme kertaa oltiin päivän aikana lampailla, ja kyllä koiraa ja (ihmistäkin) väsytti kun kotiin päästiin. Saatiin päivän aikana todella hyvää ruokaa joten maha pullollaan oli hyvä istua laidunten äärellä!

Reenailtu ollaan muuten siellä sun täällä, joskin on jäänyt liian vähiin. Tänään käytiin Ulvilassa nuorten koirien tokoringin näyttökokeessa. Paikalla taisi olla 9 koiraa. Arvonnassa voitimme ja sain numero 1... ;) Juuri tuota en olis halunnut, kun olisi pitänyt koiraa ehtiä vielä leikittää ja hetsailla, mutta minkäs teit. Ja se näkyi kyllä :(

Paikka makuu ok, heitti kyllä jälleen lonkalle. Seuraaminen oli aivan ala-arvoista, käveli se siinä lähellä, mutta otti häiriötä 4 "tuomarista". Luoksetulossa vähän venyi pitkälle, nouto ok, jäävä seisominen ok.
Paikalla oli tosi taitavia koiria, voittajaluokassa jo kisaavia joten odotukset rinkiin pääsystä saa unohtaa. Opittiinpa taas yksi asia, miten EI AINAKAAN valmistauduta :)

Kun kotiin pääsin, tein vielä pitkää seuruuta lelu kainalossa joka super hyvää. Haetaan nyt uutta asennetta, uusissa paikoissa ennen seuraavia kisoja!

Rämäpää paimen

Aloitetaas tuoreemmasta eli tästä päivästä. Aamusta ajeltiin Minnan kanssa Jessican tokoyksärille. Serkukset survottiin taas samaan lootaan takakonttiin, ja hyvinhän noilla tais matka taittua.. Miisan kanssa aloitettiin hyppynodolla jossa saatiin hyvin ongelma esiin, tahtoo kapulan kanssa helposti kiertää paluussa hypyn. Eli nyt pientä muistutusta että hyppy täytyy tulla myös takaisin päin. Seuraamisen käännöksiä tehtiin seuraavaksi, joissa pää meinaa aina tipahtaa. Muuten seuraaminen alkaa tuntua jo paljon paremmalta ja toivon mukaan vähän näyttämäänkin. Se kun on ollut mulle semmonen peikko liike, ja varmaan tulee olemaankin.
Toisessa setissä otettiin ruutua, nopeutta maahan menoihin jotka saisi olla inan verran nopeampia luoksetulossa ja jäävissä. Loppuun myös tunnari. Kyllä puolessa tunnissa ehtii hurjan paljon tekemään, kun on selvät suunnitelmat. Paljon saatiin taas treenailtavaa, mutta olipa ihana nähdä kuinka koira pystyi suuressa häiriössä tekemään. Hallissa meni nimittäin kentän laidalla trukkeja kuskeineen jotka lastasivat vieressä ollutta rekkaa. Hyvät treenit, parempi mieli... :)

Viime viikolla paimenneltiin Somerolla. Miisalla on joku pieni mörköikä vissiin iskeny.. HUOH. Ensin tiistaina haukuttiin treeneissä puistossa halailevia ihmisiä ja keskiviikkona sikaili lampailla.. En saanu oikein otetta siihen, joten Marika tuli kehiin kun mun auktoriteetti oli HIEMAN hukassa. Osaahan se jo ihan kivasti, toimiikin ihan kivasti... mutta mun tarttis nyt ottaa itteeni niskakarvoista kiinni ja pistää tuo nulikka aisoihin!!

Tokoiltu ollaan muuten milloin missäkin. Häiriötokoissa ollaan tehty kaikkia kivoja juttuja, mitä ei tulis muuten treenailtua... paikkamakuussa auton torvet soi, pallot lentää, koirat juoksee milloin minnekkin :)

Ja muuten peurat on palanneet laaksoonsa... tänään otti pari valkohäntää äkkilähdön tuosta nurkalta, kun iltapissalle koirat laskin. Ensin läks Helmi, sitten Miisa.. Sera kakoi hihnassa. Mun pelastus vinkupallo oli taskussa ja koirat käänty metsän rajalla takaisin reilun 100 metrin ajon jälkeen!! Wuhuu, en tiedä säikähtivätkö mun huutoa vai kuulivatko pallon, mutta ne tuli takaisin. Pientä edistystä siis ilmassa!

Ja Helmin juoksuja ei kuulu ei näy...

Tässä meidän tunnarihaaste:

Harrastelua koko viikko

Kaikkia kivoja harrastuksia ollaan ehditty tällä viikkoa tehdä koirusten kanssa. Peltorallia on ollut lähes päivittäin ja ihanaa kun kaikki paikat alkaa olla kuivia ja koirat nauttii kirmailuista!
Keskiviikkona Miisa pääsi paimentamaan pienen tauon jälkeen. Oltiin ulkosalla ja pieni jännitys taas iski, mitä tapahtuu. Tehtiin kaaria ja pientä pätkää kuljetusta ja koitin panostaa koiran rauhallisiin liikkeelle lähtöihin.... ne kun tahtoo vähän olla semmosia tykin suusta ampaisuja välillä :) Vasen puoli on selvästi kaarella Miisalle vaikeampi ja ohjauksessa täytyy olla itse hirvittävän tarkka, ettei paine mene koiran edelle jolloin se kääntyy ympäri. Olin kyllä super tyytyväinen pienen sähikäisen toimintaan.

Lauantaina läksin Helmin kanssa Saloon agilityyn, jossa oli Anette pitämässä treenejä. Kerroin jo heti, että mehän ei olla sit moneen kuukauteen taas tehty mitään, että katotaan mitä tulee :D Helmi olikin ihan pätevä, hieman ylimääräistä virtaa ja nyt sen hampaat jo naksahtaa tuossa korvan juuressa jos ne aikaisemmin on ylttäneet olkapäähän...pieni kengurulapsi! Ja hei, nyt mä osaan saksalaisen, Helmi opetti sen mulle ihan itse, kun en enää muistanut! Kivat treenit ja se aksakärpänen taas puri ainakin hetkeksi ja kuulema eikun kisoihin vaan oli koutsin kommentti!

Tänään oli omalla kentällä mätsärit ja möllitoko jossa tuomarina toimi Tiia Lundström. Miisa pääsi tokoilemaan ja paikkamakuulla aloitettiin. Jäin ihan koiran lähelle, koska onnistumisia haettiin. Vieressä oleva koira piippaili hiljaa, Miisa alkoi vähän vilkuilemaan sinne päin ja sit alkoi hännänvispaus. Otin muutaman askeleen vielä koiraa kohti ja makoili sitten ihan ookoo paikalla. Muuten liikkeet pääsääntöisesti meni kivasti, luoksetulossa kiersi mut takaa??? ja himpun pitkällä kaarella, hyppyyn tarvitsi toisen käskyn. Vapaana seuruu selvästi parempaa kuin hihnassa. Jäävät ok. Saatiin kasaan meille hienot 178p ja kolmas sija. Huomasi että kyllä sitä ahdisti kun oli liikkuri ja tuomari ja paljon vieraita koiria. Mutta tuomarina ollut Tiia totesi, ettei se ahdistus näkynyt. Ja täytyy todeta, että kyllä muakin adisti, kuinkahan mä ikinä mahdan selvitä oikeista kisoista... Täytynee saada ehkä toinen setti mentaalivalmennusta!

Pitihän se kuva ensimmäisestä pokaalista ottaa :)

Priimat tytöt luustoltaan

Vihdoin ja viimein tuli Kennelliitosta ilouutisia, molemmat tytöt priimaa luustoltaan A/A, 0/0! Nyt saa olla huoleti niiden osalta, on täsä jo jännättykin monta viikkoa. Lisäksi Helmin omistaja kaavaili jo pentusuunnitelmia seuraavista juoksuista, komea isä ehdokaskin on pentusille valittu <3 Niistä lisää, kun asiat varmistuu ja etenee.

Viime viikolla vierailtiin Jessicalla ja oli Lentsun kurssia. Jessicalla katsottiin seuraamista, joka mennyt eteenpäin. Pieniä kikkoja saatiin kontaktin pysymiseen ja sen treenaamiseen. Katsottiin myös noutoa, tunnaria ja luoksetulon stoppia. Tunnarissa jäi oma suussa kapuloille arpomaan pitkästä aikaa. No nyt on sitäkin treenailtu taas lisää, ja tuo on nyt unohtunut. Lentsulla katsottin hyppyä ja hyppynoutoa. Niissä ei sen suurempaa ongelmaa. Otetaan nyt ennen kisoja enemmän vaan hyppynoutoa, niin välimatka hyppyyn seisoessa kasvaa varmasti.

Häiriötokoissa ja perjantain kurssilla ollaan myös käyty ja saatu taas paljon treenattavaa. Paikalla oloihin ollaan lisätty myös istumista, jossa Miisalla ei ongelmaa. Paikka makuussa edellisviikolla Miisan vierestä läksi koira ohjaajan luo, koiruus makaili silti rauhassa paikallaan. Ohjaajan tuodessa koiraa paikalleen, se meni Miisan luo, jolloin se nousi ylös mutta ei onneksi muuta tapahtunut. Paikka makuu tulevissa kokeissa varmasti pelottaa eniten, vaikka oma koira makaisikin paikoillaan nätisti, siellä voi silti sattua kamalia...

Muutama kuva viime viikoilta:

Miisan lemppari nukkumis asento

 

 

Tallivahdit heinäkasan päällä

Ihan oli jo unohtanut, Helmi pokkasi FPukon vuoden agilitytulokas palkinnon. Tämän paremmin hän ei jaksanut poseerata

Koko jengi :)

Tokoillaan kun ei kerran aksailemaan päästä

Viime viikon lauantaina mentiin Johannan ja collieitten kanssa Turkuun Lentsun kurssille. Aiheena oli ruutu, kaukojen hissit sekä paikalla istuminen ja makuu. Meidän ruutu olikin aikas hyvä. Tehtiin eka alustalle, sit ilman... ja näitä ilman pitäis myös välillä ottaa. Merkin kautta ruutu oli myös kiva :) Paikka makuu ja istuminen oli hyvät, jää vähän haistelemaan makuun jätössä. Olen treenaillut pään pysymistä maassa, mutta vielä se ei ole sellainen, että sitä voisi häiriössä tehdä. Katotaan nyt, kummalla taktiikalla mennään.

Keskiviikkona reissattiin sitten Mevet:ttiin, jossa oli Helmillä ja Miisalla virallist luustokuvaukset. Molempien kuvat lähtivät terveenä Kennelliittoon, mutta odotellaan nyt mitä sieltä tulee. Näitä kummajaistuloksia on viime aikoina tullut useammalle, joten ei nyt juhlita vielä. Mutta Miisan silmät olivat terveet, siitä ollaan jo varmoja :) Kiitos Johanna kimppa järjestelyistä vielä.

Torstaina häiriötokoiltiin, tein ruutua ja sen loppuosaa opettelin kävelemään, luoksetuloja, kontaktia ja sitä tylsääkin tylsempää odottelua. Paremmin rupee jo Miisa kestämään lentävät pallot ja niiden perään juoksevat koirat.

Tänään sitten pihatokot molempien kanssa. Miisa teki alo luokan liikkeitä, hyppy alustalla hyvä. Tehtiin myös tunnari, ohjatun molemmat puolet ja noutoa puulla ja metallilla. Viime kuukausien parhaat noudot, kaikki oli kauniita nostoja, vaikka muutaman kerran heitin kaupulan... toivoa ehkä on tämänkin liikkeen suhteen. Nyt ei miettinyt myöskään yhtään metallin tuomista, vaan suora hyvä nosto ja palautus:) Nyt on ekat kisat jo pistetty korvan taakse hautumaan, ja tarkoitus olisi toukokuussa aloittaa!

Helmi harjotteli sivulle tuloja... pikkasen on tuo välimatka jalasta kasvanut viime kertaan :D No meidän tokoista taitaa olla yli vuosi aika, joten eipä ihme... Pikku pätkiä seuraamista, kaukojen i-m-s vaihtoa, luoksetulon pysähdyksiä kierron kautta ja hyppyä. Hypyn se muisti ja paikkakin oli kohtuullinen, mutta pieni ahdistus iskee kun menen viereen. Innoissaan se tekee, vaikka ei aina tiedä mitä tekee mutta ilmeestä päätellen sillä oli kivaa.

Eilen olisi ollut Salossa agility valmennus, mutta olin 2 päivää hirveessä migreenissä, joten ne jäi suosiolla väliin.

Treeniä treenin perään

Kolme viikkoa taas vierähtänyt ja kootaan vähän meidän treenejä. Minnan pitämällä tokokurssilla käytiin kolme kertaa ja ollaan saatu niin hyviä treenejä. Viimeisellä kerralla (siis eilen) pidettiin "kisat", joissa jokainen teki ruudun, luoksetulon,jäävän ja seuraamisen. Miisalle kävi ruudussa pikku kämmi, ja se lähti kentältä ettimään ensin merkkiä... ja löytihän se sellaisenkin. Ollaan siis tehty viime aikoina merkin kautta ja niin se ajatteli tehdä nytkin :) Seuraaminen Minnan mukaan ihan hyvää, kyllä se kontakti ajoittain tippuu ja se oikean vireen saaminen siihen liikkeeseen on vielä työn alla. Kiitos Minna koutsaamisesta!!

Tiistaisin ollaan pidetty häiriötreenejä hallilla ja hyvät on häiriöt ollutkin. Alkaa pienen jääräpään pää kestää enemmän ja enemmän. Tällä viikolla tehtiin mm. merkkiä niin, että siellä oli leluja, kapulaa ja ruokakippoa. No Miisalla oli alkuun nälkä ja päätti käydä hakemassa lihapullat kupista ennen muita. Muutama toisto ja merkki löytyi hienosti sieltä seasta. Luoksetuloja tehtiin myös niin, että jokainen pyysi vuorollaan koiran rivistä.
Lauantaina Miisa pääsi Tanjan käsittelyyn täällä Forssassa ja pikku jumeja lukuunottamatta hyvässä kunnossa. Hiukan timmimmässä kunnossa saisi olla, no rantakuntoon kesäksi :)

Sunnuntaina  mentiin Johannan kanssa Lentsun tokokurssin ekalle kerralle. Siellä ohi aiheena seuraaminen, sivuttaisaskeleet ja peruutus. Lentsun mielestä seuruuseen nyt asennetreeniä lelun kanssa. Sivuaskeleet oli aika kivat. Paikkamakuu lopuksi, joka ihan jees yhtä lonkalle heittämistä lukuunottamatta.

Keskiviikkona tokoiltiin Loimaalla. Tein seuraamista ja kontaktia, metallinoutoa, hyppyä ja tunnaria. Metallinouto tehtiin Uunon kapulalla, eikä ollut nyt mitään ongelmaa. Kun tuossa taannoin treeneissä jätti matallin noutamatta!?! Ilmeisesti vieras kapula syynä tähän... Tunnari oli hyvä, oma löytyi. Toisella kertaa Minna vei kapulan ja Miisa juoksi kapularivistä ohi ja jäi haistelemaan maata... No siellä oli märkä läikkä ja joku oli kait siihen kusassu. Mutta oma löytyi taas!! Hyppyä halusin näyttää, kun jää aika lähelle seisomaan. Päätettiin kuitenkin, ettei nyt hirveästi sitä korjata, koska koira pystyy hyppäämään hypyn istumastakin takaisin päin. Tehdään ehkä nyt muutamia kertoja kosketusalustalle ja haetaan pikkasen sillä etäisyyttä, mutta en nyt keskity siihen sen enempää.

Tänään pääsin Woollandian porukkaan mukaan tokoilemaan Forssan hallille Niina Virtasen oppiin. Saatiin hyvää rauhoittumistreeniä kun kentän laidalla joutui odottelemaan usean tunnin. Ekassa setissä otettiin seuraamista, ruutua ja jäävänä maahan meno. Ruutu oli ihan ookoo, saisi olla paremmin kosketusalustan takana. Ekana palkattiin seisomisesta, sitten maahan menosta ja vikaks testattiin vielä korvia ja seisominen. Ja korvat toimii!!! Seuraamisessa vähän edistää, ja meidän käännökset oli kaameita :D No siis nyt vaihdetaan täyskäännös oikeaan, mitä oli vähän jo aikaisemmin mietiskellyt. Ja omat askeleet täytyy ottaa tehotreeniin ja tarkkailuun. Jäävissä jäi ekaks seisomaan, sitä oltiin just eilen tehty.Välissä tehtiin paikkamakuu. Toisella kiekalla katottiin paikkamakuun jättöä ja koiran asentoa siinä. Nyt tarttee muistaa, että asento on jätössä hyvä ja aletaan treenaamaan "törkkimistä" makuussa, istumisessa ja seisomisessa, että kroppa alkaa kestää paikallaan. Kiitos Woollandian porukka ja Minna järkkäämisestä, oli kyllä hyvät treenit!

Onpas meillä ollu HITOKSEEN HYVIÄ :)  treenejä ja kaiken kun tään vielä muistaisi tehdessä!! Ja täytyy kyllä aavistuksen kehaista tuota mustavalkoistakin, on sen pää kasvanut hirmuisesti kaikkeen häiriöön ja tekemiseen :)

Serppa ja Helmi jakselee hyvin ja toimittavat lenkkeilyn virkoja. Aksatreenejä ei nyt ole ja kentällä en ole jaksanut yksin käydä tekemässä.. 

Sitten vähän hajatelmia agilitystä:

Olen nyt pääni puhki miettinyt Miisan tulevaisuutta harrastusten parissa... Ja tullut siihen (mielestäni oikeaan) tulokseen, että me ei aleta agilityä tulevaisuudessakaan harrastaa. Niin monta hyvää ja tervettäkin koiraa on hajonnut tuon kivan harrastuksen parissa, ja en uskalla ottaa riskiä, että tuo jo kerran hajonnut jalka aiheuttaisi enää jatkossa ongelmia. Tavallaan hieman haikeaa, kun agilityynkin sitä ajattelin. Mutta tosiasia on se, että koiran terveys menee etusijalle.

Juttelin erään bc:n omistajan kanssa, jolla koiralla jalassa samanlainen vamma huomattu liian myöhään, ja luu oli mennyt täysin tohjoksi:( koiralla oli siis tietämättä kipeänä treenattu kolmosluokkaan asti... Kotikoiraksi ennuste hyvä.. :(

En usko, että voisin täysillä treenata ja nauttia siitä, jos pelko piilee takaraivossa jatkuvasti.
Nyt koira ollut kropaltaan hyvä ja suora jo viime syyskuusta lähtien, Kotin Tanja juuri kehui, että kroppa on hyvässä kunnossa. 5.3 käydään luustokuvilla ja meinasin ottaa myös polvesta ylimääräiset kuvat, niin näkee sen tilanteen samalla. 

Siitä tuleekin jännä päivä :)