Viime viikon koirat saikin lähes huilia, sillä kaikki aika meni töitten ohella muuttoa tehden. No nyt ollaan jo koko sakki uudessa paikassa ja hommaa riittää edelleen! Miisa pääsi keskiviikkona Leena Piiran käsittelyyn. Koira oli kuin varjo edellisestä käsittelystä, ranka oli suoristunut, lihaksia oli tullut roimasti lisää ja toispuoleisuus selkeästi vähentynyt. Saatiin kehuja hyvin tehdystä työstä, ja ollaan me koitettukkin tehdä. Uinti ja metsälenkit ovat siis tuottaneet tulosta. Miisalla on hyvin tehokas tapa uida, hyvä että selkäkarvat kastuvat kun se porskutteli vielä lämpimämmillä ilmoilla menemään. Harmi kun nuo uintikelit menivät ohitse niin äkkiä...
Torstaina meillä olikin aika taasen Espoon eläinsairaalaan. Varasin jo aikaisemmin ajan sinne, sillä koira ontui oikeaa etujalkaa viikko takaperin. Ontuminen meni äkkiä ohitse, eikä toistunut enää. Muistelin että teki joskus kesällä saman ja hysteerisenä olihan se pakko mennä tutkimaan, että pystyi nukkumaan yönsä taas :D
Taas juoksuteltiin ja päätettiin kuvata olat ja kyynäret, Miisan siskollahan on OCD, ja tottakai se oli itselläkin heti mielessä. Mutta kuvat oli puhtaat, Lotta Silvferberg sanoi kyynären ulkopinnalla olevan pienen varjostuman, joka ei palpoiden siinä kuitenkaan tuntunut. Hän konsultoi vielä Räihää ja soittelee minulle päin. Oli taas kerrassaan hyvää palvelua, vaikka pussi keveni roimasti taas. Mutta onneksi on tuo vakuutus, joten ei kirpaise niin paljon. Joten yöt voi taas nukkua rauhassa... Kyllä noista hyvin saa stressin revittyä itselleen. Pääasia, että koira on kunnossa. Kait se oli vaan joku harmiton venähdys.
Nyt jos tällä viikolla kerittäs vähän treeniä, ja palauteltas mieleen toko juttuja pienen tauon jälkeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti