Miisan kanssa jatkettu häiriö treenejä uusien ja vanhojen tuttujen kanssa, ajatuksena se että koira pysyy mun mukana autolta asti vaikka muut treenailee. Jokioisilla ollaan pariin otteeseen käyty ja kehitystä on selvästi ilmassa. Nyt alkoi jo kestämään muiden vinkupallot ja koirien juoksemiset ympärillä, kun me hengailtiin kävellä pitkin poikin. Ja se asenne, millä se pari kertaa koitti livahtaa kattomaan muita kavereita, oli jo ihan eri, kun tässä taannoin aikasemmin...pientä nöyryyttä oli siis ilmassa eikä menny ihan soitellen sotaan!!
Ollaanhan me taas tehty, lähes joka päivä jotain hömpöttelyä. Ruutua ollaan tehty merkin kautta, ja palattu kosketusalustalle. Se nimittäin alkoi vaanimaan ja kyttäämään ruutuun mennessä jo pallopalkkaa ja tällä saatiin hommaa toimimaan. Kiitos tarkkasilmäisten kamujen :)
Tunnarilaudan sai lainaan, kun olin jo ihan toivoni menettänyt, että kuinka mä sen opetan kun ei oikein ottanu tuulta alleen. Nyt työstetty tehokuurina sitä, ja toivoa on että se pieni lamppu alkaa pikku hiljaa syttymään tuolla koiran pääkopassa. Ekalla kerrallahan se koitti nostaa kaikki kiinnikin olevat ylös, mutta ei se sentään koko hökötystä mulle tuonut :) Seuraava päivä meni jo paremmin ja nyt eilen kun tehtiin niin oma löytyi ja haistelikin jo ihan kivasti. Siis mahkuja on, että se sen vielä hoksaa :D :D!!! Saatiin lisäksi varasuunnitelma B, jos tämä ei nyt jostain syystä toimi!
Seuraaminen on ollut ittelle se kauhuliike, ja melkein jo ehdin jo Miisankin kanssa lannistua. Mutta kun salama kirkkaalta taivaalta, sille tuli joku oivallus mitä kuuluu tehdä. Ihan sairaan hienoja seuraamispätkiä on tehty nyt viime päivinä, ja kättä saan pitää nyt ihan missä vaan, ei se sitä seuraa!!!JESS!! No toki paikka välillä vähän edistää, ja sitä täytyy nyt vaan treenata. Mutta ajatus tärkein ja että saadaan motivaatio pysymään hyvänä.
Ja Helmin kanssa tein ihan hupi mielessä kanssa tunnaria, ja mitä se teki. Haisteli kapuloita ja noukkas oman kapulan ja toi mulle!! Olin mä ihan ällikällä päähän lyöty, mutta hetken mietinnän jälkeen totesin, että miks se olis muita koittanutkaan, kun ei niillä ole mitään merkitystä sille. Dalmis (ainakaan nämä) ei tee töitä yhtään enempää kuin on tarvis, joten miks se olis turhaan niitä "vieraita" kapuloita halunnutkaan kannella. Totesin, että kyllä tollaselle duracel bc:lle opetus on vaikeampaa, kun se rakastaa hakemista ja tuomista ja ennen kuin sen saa ajattelemaan ja tajuamaan mistä on kyse.
Helmin kanssa noukittiin Minna ja Unski viime lauantaina Somerolta kyytiin ja mentiin Salon koirahallille aksailemaan Taija Salokanteleen oppiin. No meillähän tyssäsi jo ekaan esteeseen, kun koira jätettiin aika kauas kahden suorassa linjassa olevan esteen taa... no Helmi tuli mun omia jälkiä luokse ja kiersi kauniisti kaikki!! No päästiinhän me kuitenkin tuosta sit jatkamaan ja ihan kivat treenit. Pimeitä putkikulmia ja päällejuoksuja täytyis treeniä. Jospa me päästäis siellä Loimaalla nyt talven aikana treenailemaan, kun muuten on talvi ajan treenaukset aika vähillä.
Torstaina käytiin Turussa mölliratakurssilla, ja meno oli jo aivan toista kuin viikonloppuna. Koira teki hyvin kontaktit, ja kepitkin alkoi avokulmasta menemään ihan kivasti. Pitkä rata, tehtiin osissa ja otettiin muutamaa kohtaa uudelleen, kun ohjaajalla oli niin laho pää, että ratakin unohtui :p
Miisan kanssa oltiin keskiviikkona paimentamassa ja voi kai jo sanoa, että molemmat ollaan nyt syttyneitä hommaan :) Miisa pääsi isolle laitumelle noin 20 lampaan sekaan. Olin hiukka kauhuissani ajatuksesta...mutta ihan turhaan. Koira oli kuin eri siitä, kun oltiin viimeksi pienessä aitauksessa. Muutaman kerran sain muistuttaa, ettei lähde kiertämään laumaa mun takaa, mutta sen jälkeen pysyi kivasti lauman takana. Ja kertaakaan ei koittanut jahdata lampaita entiseen malliin. Nyt harjoitellaan maahan menoja paremmin kotona paimennuskäskyllä. Mutta olipa kivaa ja talvella tullaan varmasti käymään, kun sisälläkin pääsee treenaamaan.
Sera on aiheuttanut pientä päänvaivaa ja käytiin lääkäri reissulla viime viikolla. Nyt antibioottia ja kipulääkettä ja katsellaan alkaisko ne jo pikkuhiljaa auttamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti